Ei pysty, ei jaksa eikä viitsi. Viikon isospestin jälkeen on aika nuutunut olo, ja tulin kotiin puolisen tuntia sitten. Ennen leirille lähtöä ajattelin että oman tuurini tietäen asuntohakemusta koskeva vastauskirje tulee satavarmasti leirilläoloni aikana. Ja kuinkas kävikään, taisi siellä yksi päivä vierähtää kun kotoa tuli soitto että nyt se tuli.

Sain luukun ihan koulun läheltä, vaikka "hätävarana" oli myös YO-kylä. Enivei, solukolmio sieltä pamahti. Itse olen ihan tyytyväinen, mikä tahansa olisi kelvannut, ja vuokrakin on ihan kohtuullinen. Voi kyllä olla että rakas äitimuori painostaa hakemaan sisäistä siirtoa johonkin yksiöön. Mutta kattoo nyt.

Tuli mieleen että tässähän pitää tehdä ainakin viisisataa asiaa ennen loman loppua. Ei sovi valittaa tylsyyttä.